Ensi lauantaina on
Nekalan siirtolapuutarhassa kevättalkoot, sunnuntaina Vohobitti
hyväksyttäneen virallisesti Nekalan siirtolapuutarhayhdistyksen
jäseneksi ja palstan viljely voidaan aloittaa oikein luvan kanssa.
Tähän mennessä Merri on pihalla lähinnä leikannut omena- ja kriikunapuut sekä marjapensaita.
Viikolla Vohobitti
ja Merri veivät Nekalan jäteasemalle edellisten asukkaiden
jälkeensä jättämät vaneriset huonekalut, joista ei sittenkään
saatu kalua, sekä kuljetettua suurimman osan ullakoilta ja
kirpputoreilta keräämistään ja lahjoituksinaan saamista
tavaroista Krikkoloon. Monet niistä muistuttavat Vohobittia hänen
ensimmäistä vuosistaan Tampereella. Ne ovat osin samoja kuppeja,
kulhoja ja lautasia, joita hän sai mukaansa muutettuaan ensimmäiseen asuntoonsa tultuaan opiskelemaan vuosituhannen vaihteessa Tampereen yliopistoon.
Vihreä ja keltainen ovat hobittien
suosikkivärit, ja koska Krikkolon
ulkoseinät ovat vihreät, täytyi sisäseinät maalata keltaisella. Toisaalta Merri halusi murtaa keltaisen:
sisäseinien kompromissiväriksi tuli ruskeakeltainen, Tikkurilan pusta.
Mitä ullakolta,
kirpputoreilta tai lahjoitettujen tavaroiden joukosta ei löytynyt,
kuten paistinpannu sekä pari myrskylyhtyä, täytyi hankkia Nekalan löytöliiteristä.
Niin ikään kamiina
ja pakastin tulivat viikolla kuin tilauksesta. Nyt enää yläkerran
parvelle pitäisi saada pari artefaktia sekä savuhormi asennettua. Varsinkin kamiinan
tilauksessa oli tärkeää, että kuljetus Krikkoloon oli ilmainen.
Sen kuljettaminen ja nosteleminen olisi ollut varsin vaivalloista,
vaikka SVT:n taikauunilla on painoa vain 54 kg.
Kun kiireisimmät sisätyöt on
tehty toukokuun loppuun mennessä, on aika siirtyä rakentamaan kasvilavoja, istuttamaan
uudet kirsikka- ja omenapuut sekä ennen kaikkea latomaan grilli
tiilistä, jotka niin ikään haettiin Krikkoloon kuluneella viikolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti