Vielä juhannuksena Krikkolossa oli
kaksi vajaan kuutiometrin kokoista lautakompostia sekä yksi isompi
Biolanin kompostori. Mutta edellä mainitut olivat itse hyvää
vauhtia muuttumassa kompostiaineeksi ja Biolaininkin vihreä komposti
hieman repsotti.
Niinpä kesäkuun
viimeisellä viikolla Vohobitti
nikkaroi uudet kompostit lahonneiden tilalle käyttäen siihen 42 metriä ohutta mäntylautaa, 334 senttiä kertopuuta ja 172 senttiä höylättyä mäntykoolinkia sekä 170 kappaletta
1,7 tuuman lankanaulaa.
Biolanin kompostori
saa jäädä ensi kevääseen, jolloin sen paikalle Merri on luvannut
rakentaa viherhuoneen vähän niin kuin vajan jatkoksi.
Höylätyt männyt
olivat ylijäämäpaloja Krikkolon yläkerran parven projektista
(Stark suostui myymään ainoastaan 5,1 metriä kerralla, vaikka
yläkerran parvelle oli käyttöä ainoastaan 2,5 metrille seinän ja
tatamien väliin).
Kertopuun palat olivat vanhasta
huonekalusta, naulat Nekalan Rauta-Otrasta ja mäntylaudat
Starkista, josta ne sai kätevästi valmiiksi pilkottuina metrin
mittaisiksi.
Ensin Vohobitti
rakensi sivuseinät tasaisella maalla, mitoista oli oltava tarkka.
Purettuaan vanhat
mädät kompostit ja raivattuaan tilaa, Vohobitti ja Merri kantoivat
sivuseinät paikoilleen, minkä jälkeen Vohobitti näytti vasaraa
sivulaudoille: jokaista lautaa varten oli varattu neljä naulaa
(mutta kaksi naulaa vääntyi sen verran, eikä Vohobitti niitä suoristanut ja siksi kompostiprojekti söi 168 naulan sijasta
170 naulaa).
Lopputulos on aika
tyylikäs, ainakin jos Vohobitilta kysytään. Lautojen
välit ovat sopivat ajatellen oikeanlaista kosteutta ja lämpötilaa.
Krikkolon pihan sai vihdoin ja viimein raivattua jo kevättalvella
leikatuista puiden ja pensaiden oksista puhtaaksi.
Komposti näyttää
hyvältä, mutta ei ole liian hallitseva. Seuraavaksi Vohobitti heittää
vähän typpeä lehtien ja oksien sekaan, jotta komposti hyrähtää
käyntiin.
Tulipa siisti komposti. Niitä ei ole puutarhassa koskaan liikaa.
VastaaPoista