Vohobitti ei niin välitä marjoista, paitsi jos niistä saa keitettyä mehua, viiniä tai tehtyä hilloa, mitä laittaa paahtoleivän päälle syödessä munia, pekonia ja sieniä.
Sen sijaan Merriä ne näyttävät viehättävän ja niinpä on hän Kirkkolon tontin reunoille istuttanut erinäisiä marjapensaita.
Tontin Kaakkoisnurkassa on tunnetusti vadelmapensaita, mutta niiden lisäksi Krikkolosta löytyy karhunvatukka. Se olisi itse asiassa kannattanut istuttaa Metsähoviin Vanhan ukko Katajan viereen, koska karhunvatukka kuulemma pitää happamasta maasta, mutta kyllä se tuossakin kukkii kauniisti. Sen sijaan mustaherukka ei oikein ole asettunut nykyiselle paikalleen, sen lehdet kellertävät.
Sitten Krikkolosta löytyy karviaisia, ja olisi kiva jos olisi myös tyrniä, sanoo Vohobitti. Mutta eipä taida sille löytyä tilaa Krikkolosta.
Uuden vedenottopisteen vieressä lymyää punaviinimarjapensas. Se on harvoja Krikkolon alkuperäisiä pensaita, siis niitä jotka oli siellä Merrin ja Vohobitin muuttaessa Krikkoloon. Huomatkaa uuden vedenottopisteen alle asetettu graniittilevyt kuin suoraan Ost-in-Edhillistä tai kuten Legolas asian ilmaisi: "syvältä kaivoivat meidät, kauniiksi hakkasivat, korkealla kohottivat" (TSH, 253). Ne ovat käytännölliset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti